Perinnehirsiveistäjä ylläpitää kulttuuria
Vuodesta 1993 hirsiä perinteisin menetelmin veistänyt punkaharjulainen Vesa Sairanen liikkuu tiimeineen eri puolilla maata rakentamassa ja korjaamassa hirsirakennuksia.
Hirsirakennukset V. Sairanen tekee asiakkailleen perinteisiä, käsinveistettyjä, yksilöllisiä hirsirakennuksia pyörö-, pelkka- ja kelohirrestä vanhoja perinteitä kunnioittaen, mutta nykyajan vaatimuksista tinkimättä.
Liikeidea on ollut alusta saakka sama eli tehdään asiakkaille rakennuksia, joilla on tunnearvoa. Sairanen on piirtänyt ja kuvannut paljon vanhoja rakennuksia.
”Rakastan vanhoja hirsirakennuksia, kuten 1800-luvulla tehtyjä taloja, aittoja ja savusaunoja. Ne ovat mielestäni sopusuhtaisia ja kauniita muodoltaan. Niistä löytyy myös paljon erilaisia yksityiskohtia.”
Perinteisesti hirsirakennuksen teko alkaa sillä, että puut valitaan metsästä yksitellen. Ne kuljetetaan veistopaikalla kuorittavaksi ja taapeloitavaksi, jotta ne voivat kuivua puoli vuotta. Paras lopputulos syntyy, jos puut on kaadettu tammi-helmikuussa.
Veistoa varten taapelista valitaan sopiva hirsi kerrallaan, ja se sovitetaan alempaan hirteen millimetrin tarkasti. Hirret veistetään moottorisahalla ja erilaisilla käsityökaluilla. Lopuksi hirret tilkitään pellavaeristeellä ja porataan tappien reiät. Hirsirakennus on mahdollista veistää myös suoraan paikalleen, jolloin säästytään siirto- ja pystytysurakalta.
Sairanen on vuosien varrella huomannut, että hirsirakentamisen kulttuuri on erilaista vaikkapa Pohjanmaalla, Keski-Suomessa tai Savo-Karjalassa. Niinpä asiakkaiden toiveetkin ovat erilaisia eri maakunnissa.
”Asiakkaat tilaavat usein samanlaisia rakennuksia kuin mitä se ovat lapsena nähneet kotiseudullaan. Heitä kiinnostavat talot, mökit, saunat, laavut ja jopa pihakalusteet.”
Yritys korjaa paljon vanhoja hirsirakennuksia ja kengittää niiden alahirsiä, jotta perinteiset rakennukset ja niihin liittyvä kulttuuri säilyvät.
”Hirsirakennus on turvallinen ratkaisu, joka ei kärsi muoti-ilmiöistä. Monet vanhat hirsirakennukset pystytään pelastamaan kengittämällä niiden alimmat hirsikerrokset. Kun korjaa vanhaa, rakennus voi saada 100-200 vuotta lisää käyttöikää. Korjaaminen on pitkäikäinen investointi, ja lopputulos on ajaton.”
Sairanen muistuttaa, että sellaista puuta kuin vanhojen hirsirakennusten tiukkasyiset hirret ovat, ei enää juuri löydy. Mikäli rakennuksen katto on kunnossa, hirret ovat todennäköisesti säilyneet hyvässä kunnossa vanhassakin rakennuksessa.
”Ennen kuin päättää korjauttaa tai siirrättää vanhan hirsirakennuksen, kannattaa kuitenkin kysyä asiantuntijan mielipidettä rakennuksen kunnosta, ettei päädy korjaamaan liian huonokuntoiseksi mennyttä rakennusta.”
Yrityksen palveluvalikoimaan kuuluvat hirsirakennuksen kengityksen lisäksi myös hirsien piiluaminen ja rakennusten vuosihuolto. Vaikka yritys pääosin korjaa vanhoja rakennuksia, uusiakin rakennuksia syntyy arkkitehtien piirustusten mukaan.
”Ei me saada ihottumaa, vaikka kohde olisi modernikin.”
Vanhan hirsirakennuksen muuttaminen uuteen käyttöön tai korjaaminen ovat työvoimavaltaista käsityötä. Vesa Sairanen työllistää yrityksessään itsensä lisäksi 3-4 osaajaa. Kohteita on toteutettu Turusta Inariin valmiista kehikosta aina avaimet käteen -luovutukseen.
Näyttävin työn alla olevista kohteista on yrittäjä Kyösti Kakkosen korjauttama, Savonlinnan seudulla sijaitseva Rauhanlinna, suurikokoinen puinen pitsihuvila.
”Osaavista hirsiveistäjistä on pulaa. Tälläkin alalla toimii kysynnän ja tarjonnan laki, mutta silti työn hinta ei voi olla tähtitieteellinen. Tällä hetkellä meillä on enemmän kysyntää kuin mihin pystymme vastaamaan. Nyt myymme tilauskirjassa urakoita vuodelle 2024, mutta ne ketkä haluavat Sairasen, odottavat.”
