WWF on selvittänyt hiilineutraaliusväittämiä markkinoilla ja tässä artikkelissa lyhyt ja kevyt kooste aiheesta. On hienoa, että kuluttajia kiinnostaa hiilineutraalius. On hienoa, että yritykset tekevät ilmastoviestintää.

Kuluttajat ovat tutkimusten mukaan joskus kuitenkin viestinnästä hämillään, ei ole täyttä ymmärrystä mitä lauseet tarkoittavat tai viestistä ei löydy tarpeeksi konkreettista tietoa. Viestinnän on hyvä olla myös helposti ymmärrettävää. Kuluttajat törmäävät arjessa useisiin ympäristöväittämiin. Pakkauksissa, mainonnassa, televisiossa, sosiaalisessa mediassa.Yritysten on hyvä tuoda viestinnässä konkretiaa mukaan ja sitä toivotaan selkeyttämään sanomaa. Onko tuote tai palvelu hiilineutraali vai osa siitä? Miten hiilijalanjälkeä on kompensoitu? Minkä verran hiilijalanjälki on pienentynyt? Avoimuus on tässäkin asiassa monesti uskottavuuden perusta.

Vapaaehtoisten kompensaatioiden myynti, ostaminen ja käyttö ovat lisääntyneet myös Suomen markkinoilla. Tästä yhtenä esimerkkinä esimerkiksi puiden istutus päästöjen kompensoijana. Jotkut kuluttajat ovat epäluuloisia kompensaatioita kohtaan, koska voi olla vaikea ymmärtää mihin kompensaatiot kohdentuvat. Tämäkin asia on helposti korjattavissa avoimella ja kattavalla viestinnällä. Kompensoinnin kannalta on myös eri asia, onko hiilinielu pysyvää ja lisätäänkö sitä eli istutetaanko puut jonnekin jättömaalle, jolloin puustoa lisääntyy vai kaadetaanko ensin puita pois ja hiilinielu ei todellisuudessa kasva.